Tänään oli kauheasti tekemistä, mutta enpä valita. Kauhea väsy on nyt, kuuman ofuron ja hyvän iltapalan jälkeen sänky tuossa vieressä näyttää oikein houkuttelevalta..
Aamulla sentään sain nukkua pitkään, eli kiire ei alkanut heti aamusta. Yhden aikoihin hyppäsin bussiin ja menin Sannomiyaan, jossa tapasin Ullan kanssa ja mentiin sitten yhdessä syömään. Tällä kertaa vuorossa oli katsudon, ja ei voi kun ihmetellä, mikä siinä sen syömisessä on kestänyt tähänkin asti. Oli meinaan hyvää!
Ruoan jälkeen suunnattiinkin sitten ensin Hanshinilla Uozakin asemalle, josta sitten Rokkoo Linerilla Rokkoo Islandille suomikoulua pitämään. Olen siis suomikoulun "apuope", Ulla on sitten se kunnon opettaja siellä. Lapsia on neljä, kaksi kolmosluokkalaista ja kaksi ekaluokkalaista. Hyvin toimi tänään ja lapset alkukankeuden jälkeen olivat erittäin mukavia.
Muutaman tunnin suomikoulun jälkeen suuntasimme Kivirantojen ja Ullan kanssa sushia syömään ja ah ihanuutta! Oli kyllä niin hyvää, että huh huh. Siellä menikin sitten jonkin aikaa, ja voin sanoa, että oli aika täysi olo.
Sieltä sitten Nishinomiyan Hanshinin asemalle, josta sitten ihme sähellyksellä Nadaan, ja sieltä sitten kävellen ylämäkeen kotiin. Meinasi puhti loppua, kun yleensä kävelen ylös nopeasti, hyötyliikunnasta kun täytyy ottaa kaikki irti, mutta täydellä vatsalla rupesi vähän vauhti hiipumaan.
Takaisin kotona, ofuro päälle ja lillumaan 43° asteiseen veteen ja rauhoittumaan iltaa varten. Nyt sitten onkin pieni iltapala takana, rento olo ja henkinen valmistautuminen huomiseen on jo alkanut.
Huomenna edessä onkin tarhaikäisten englantilainen leikkikerho ja ala-asteelaisten englantia myös. Piti olla aamusta myös hoikuenin (päiväkotia aiempi versio..? 2-3 vuotiaita..? )englanti, mutta sain Backen taivuteltua niin, ettei tarvitse ainakaan tällä kertaa sinne mennä. On meinaan ihme sähellystä, kun 10-11.30 olisi tuo hoikuenin englanti, siitä sitten noin tunti kotiin, eli 12.30 aikaisintaan kotona, ja kahelta pitäisi olla jo takaisin Rokkoolla englantia pitämään, eli kerkeisin olemaan kotona puoli tuntia, jos edes sitäkään. Uhm, no thanks. Ja mitä siellä kirkollakaan istumaan? Tosin ensi kerralla, jos sinne menen, niin voisin kyllä japanin kirjat ottaa mukaan ja pistää pään opiskeluun siksi pariksi tunniksi.. Hmm.. Kuulostaakin harvinaisen hyvältä.. Ehkä sitten ensi kerralla ;)
Mutta niin, tällaisia tällä kertaa.
-m
keskiviikko 18. marraskuuta 2009
tiistai 17. marraskuuta 2009
The victim of boredom.
Harrastuksia haluaisin.
Ihan oikeasti. Jotain jota tehdä, josta sais nauttia ja jossa tulisi sellainen olo, että on jotain tullut tehtyä muuta kuin istunut koneella ja lueskellut jotain randomia.
Ongelma vaan, että täällä kaikki urheilu"klubit" yms maksaa niin törkysiä määriä, että ei meikäläisen budjetilla mitään tehdä. Käveleminen/lenkkeilykin on tylsää, eikä siinä tule sellaista olo, että wow, olipa kivaa tjms.. Että ehdotuksia otetaan vastaan!
Eilen oli vapaapäivä, mutta neljältä kävelin tuohon Nummeloille, kun siellä oli tuparit. Sinne oli kaikki Kansanlähetyksen lähetit löytäneet paikalle, joka on harvinaista retriittien ulkopuolella. 15 aikuista ja 8 lasta. Muutama tunti siinä sitten kuluikin yhdessä jutustellen.
Sieltä kun tulin takaisin niin iski kauhea nälkä, mutta laiskuus tuli tielle ja yritin sitten miettiä kaikki helpot ruoat mitä voisi ehkä tehdä. Chihiro kuitenkin pelasti minut tästä tilanteesta, kun hän oli tehnyt ruokaa ja tarjosi sitä sitten minulle. Ja voi mitä ruokaa olikin! 炒飯(chaahan) ja ぎょうざ(gyouza) sekä かぼちゃのスープ (kurpitsakeitto). Shokki perheelle!!: Päätin koittaa syödä gyouzaa, ihan sen takia, kun Chihiro sitä oli tehnyt.. Ja ai vitsit, että oli hyvää!! Nam nam! :) Että tietää ainakin, ettei tästä lähtien tarvitse enää gyouzaa vältellä x) Söinkin yllin kyllin siinä ja juteltiin pitkään Chihiron kanssa.
Tänään tiistain englannin oppilas jopa ilmestyi paikalle ja oli oikein mukava nuori rouva. :) Että tästä eteenpäin tiistai-aamut meneekin hänen kanssaan. Sieltä sitten käytiin Lean ja Sinikan kanssa Kobe Grocers kaupassa, joka oli shokeeraavan pieni, kun olin odottanut ihan erilaista paikkaa! En sieltä sitten oikein mitään löytänyt, mutta Lea kuitenkin antoi mukaan Fazerin hapankorppuja, joita siis tuolla kaupassa myydään. Saa nähdä tuleeko edes syötyä.. :D
Tällaista muutamalta viime päivältä. Tänään ilta meneekin japania opiskellessa ja totta kai koneella istuskellessa. Ulkona sataa ja on kylmä.. Taisi se talvi löytää Japaniinkin. Huoh.
Ai niin, tammikuussa Muse löytää tiensä Japaniin ja helmikuussa AFI. Nyt pitäis aikaa ja rahaa löytää noille keikoille..
Ihan oikeasti. Jotain jota tehdä, josta sais nauttia ja jossa tulisi sellainen olo, että on jotain tullut tehtyä muuta kuin istunut koneella ja lueskellut jotain randomia.
Ongelma vaan, että täällä kaikki urheilu"klubit" yms maksaa niin törkysiä määriä, että ei meikäläisen budjetilla mitään tehdä. Käveleminen/lenkkeilykin on tylsää, eikä siinä tule sellaista olo, että wow, olipa kivaa tjms.. Että ehdotuksia otetaan vastaan!
Eilen oli vapaapäivä, mutta neljältä kävelin tuohon Nummeloille, kun siellä oli tuparit. Sinne oli kaikki Kansanlähetyksen lähetit löytäneet paikalle, joka on harvinaista retriittien ulkopuolella. 15 aikuista ja 8 lasta. Muutama tunti siinä sitten kuluikin yhdessä jutustellen.
Sieltä kun tulin takaisin niin iski kauhea nälkä, mutta laiskuus tuli tielle ja yritin sitten miettiä kaikki helpot ruoat mitä voisi ehkä tehdä. Chihiro kuitenkin pelasti minut tästä tilanteesta, kun hän oli tehnyt ruokaa ja tarjosi sitä sitten minulle. Ja voi mitä ruokaa olikin! 炒飯(chaahan) ja ぎょうざ(gyouza) sekä かぼちゃのスープ (kurpitsakeitto). Shokki perheelle!!: Päätin koittaa syödä gyouzaa, ihan sen takia, kun Chihiro sitä oli tehnyt.. Ja ai vitsit, että oli hyvää!! Nam nam! :) Että tietää ainakin, ettei tästä lähtien tarvitse enää gyouzaa vältellä x) Söinkin yllin kyllin siinä ja juteltiin pitkään Chihiron kanssa.
Tänään tiistain englannin oppilas jopa ilmestyi paikalle ja oli oikein mukava nuori rouva. :) Että tästä eteenpäin tiistai-aamut meneekin hänen kanssaan. Sieltä sitten käytiin Lean ja Sinikan kanssa Kobe Grocers kaupassa, joka oli shokeeraavan pieni, kun olin odottanut ihan erilaista paikkaa! En sieltä sitten oikein mitään löytänyt, mutta Lea kuitenkin antoi mukaan Fazerin hapankorppuja, joita siis tuolla kaupassa myydään. Saa nähdä tuleeko edes syötyä.. :D
Tällaista muutamalta viime päivältä. Tänään ilta meneekin japania opiskellessa ja totta kai koneella istuskellessa. Ulkona sataa ja on kylmä.. Taisi se talvi löytää Japaniinkin. Huoh.
Ai niin, tammikuussa Muse löytää tiensä Japaniin ja helmikuussa AFI. Nyt pitäis aikaa ja rahaa löytää noille keikoille..
lauantai 14. marraskuuta 2009
Kuulumisia.
Oh wow, siitä on jo mukavasti aikaa, kun on viimeksi tänne kirjoitellut.
Mitään suurta ja ihmeellistä ei ole kerennyt tapahtumaan, yllätys yllätys.
Viime viikko oli suhteellisen kiireinen. Torstai meni Rokkoo Islandilla lasten englannin piirejä pitäen. Kolmen ryhmä on tarhaikäisten englantia ja siellä yksi poika on ihan uskomattoman hyvä! Ikää neljä vuotta ja osaa numerot, värejä, eläimiä, monikkoja.. Uskomatonta. Plus, kun siltä kysyy, että How are you, niin se osaa täydellisesti vastata I'm fine, thank you. Ja toi thank:n th äännekin menee aivan täysin. Ihana pieni mies :D Muuten tuo tunti on vähän turhauttava, koska en osaa lasten kanssa leikkiä laululeikkejä yms, mitä siellä tehdään ja tuntuu niin tyhmältä hyppiä ympäri huonetta, kun lauletaan laulua jäniksistä tai sammakoista. Not my cup of tea. Ja kun siinä on Bakke (Backe?) ja Harrikin mukana, niin eipä siinä minulla mitään tekemistä oikein ole.. Se toinen torstain tunti on ala-aste ikäisille, jossa on tällä hetkellä kaksi tyttöä. Johan on hassua aloittaa englannin tunteja opettamalla lapsia lukemaan länsimaalaisia kirjaimia. Kun ei ne osaa! Ehkä se tästä tosin..
Perjantai meni myös Rokkoolla nuorten illassa, jossa oli about 8 nuorta. Ihan mukava, rento porukka. Lauantaina käytiin Hamada-sanin ja Jorman kanssa viulukonsertissa Sannomiyassa. Ja sunnuntai oli taas Rokkoolla.
Maanantai oli sitten paljon kaivattu vapaapäivä, otin rennosti ja nautin elämästä.
Tiistaina on yleensä vapaapäivä, mutta tämän vuoden loppuun asti Jorma sitten pisti minulle englannin piirin siihen. En voi sanoa, että hihkuin innosta, mutta.. Minkäs sille voi. Tiistaina sitten kävelin alas HAT-Kobeen ja odottelin tätä nuorta rouvaa. Ei ilmestynyt. Ei näkynyt. Odotin tunnin ja sanoin että kiitti hei. Voin sanoa, että oli hieman turhauttavaa. Menin sieltä sitten Sannomiyaan vähän päästelemään höyryjä. Kävelin Sannomiyan kävelykadulla ja käväsin Junkudo-kirjakaupassa. Sieltä kävelin Motomachin kävelykadulle ja Koben Daimarussakin tuli käytyä. Otti kävely vähän polveen, mutta hengissä selvittiin. Kävin myös sitten Daieissa ja siinä toisessa aseman vieressä olevassa ostoskeskuksessa. Käväsin myös syömässä ja tutussa leipomossa ennen kuin suuntasin takasin kämpille. Tiistaina aamu oli huono, mutta iltaa kohden huomattavasti jo asiat parani.
Keskiviikkona oli HATissa englannin piiri, jossa oli taas ruhtinaalliset yksi ihmistä..! Mutta jotenkin nautin tosta englannin opettamisesta aikuisille. Se on erittäin hauskaa ja ideoita tulee päähän aina välillä vähän turhankin paljon. Siinä samalla oli sitten keittiön puolella Lean pitämä ruokapiiri ja englannin jälkeen saatiinkin syödä pullaa ja pipareita.
Illasta mentiin sitten Marin kanssa HAT-Koben onseniin (kylpylä). Oli suht kallis, 800y, mutta oli se sen arvoinenkin. Huh huh. Oli siellä suomalainen saunakin ;) Ja siis kyllä, siellä luki フィンランドサウナ(Finland sauna). Löylyä ei saa heittää kuin kerran viikossa, vaikka saunan seinällä selostettiinkin, kuinka saunotaan. Go figure. Oli varmasti Marillekin kiva päästä kotiäidin hommista muutamaksi tunniksi eroon ja päästä vähän rauhottumaan ilman kahta pientä lasta. :)
Torstaina oli siivouspäivä ja illalla Hamada-sanin englannin piiri. Mukana oli myös Kyotosta asti tullut huomattavasti vanhempi herra, ja yllättävän hyvin siihen porukkaan hänkin sopi. :)
Perjantai-aamu menikin HATissa suomen kielen piirissä, jonka jälkeen kauppaan ja kämpille. Sitten taas illalla takaisin suomen piiriin. Voin sanoa, että suomen piirit on aika hervottoman tylsiä..
Tänään olen taas ottanut rennosti, katsellut Band of Brothersia DVDltä ja nauttinut muutenkin. Hyvää ruokaa ja kaikkea ;)
Tällaista.
Nyt on ollut hieman huonompia ilmoja, tuullut aivan uskomattoman paljon ja meikäläinenhän on aivan fiiliksissä! Sadettakin on aina välillä ripotellut, viime yönä tuntui, että ikkuna tulee sisään muutamaan otteeseen tuulesta ja sateesta. Plus, että ujelsi mukavasti, että siihen heräsikin välillä. Nyt on vähän kylmempää luvattu, 18 on ollut yleisesti, mutta ensi viikoksi on jo alle kymmentä..!! Oh no!
Kämppikset on ollu ihan mukavia, muutamaa asiaa en vain heissä ymmärrä. Yksi on se, että Hamada-san alkaa imuroimaan huonettaan kahdeksalta aamulla. Ja minähän en silloin ole hereillä, mutta totta kai siihen herää. Onneksi on hyvät unenlahjat ja nukahtaa nopeasti siinä sitten.
Toinen ihmeellinen juttu on se, että vaikka täällä on siivousvuorot ja pistetty listaan, että ketkä ja milloin, niin silti siivotaan. Esim tällä viikolla oli minun vuoroni ottaa yläkerta, ja imuroin käytävän muutamaan otteeseen. Tänään iltapäivällä sitten Hamada-san imuroi sen anyway. Pesin eilen ofuron sen jälkeen kun kävin siellä, ja Hamada-san pesi sen tänään anyway. Ihan oikeesti, mitä ihmettä?? Ottaa pikkusen päähän. Eihän tässä ole mitään järkeä alkaa siivoamaan, kun Hamada-san kuitenkin sen tekee perässä. ARGH!
Ja sitten yksi asia(tai kaksikin), jotka tässä alueessa ottaa päähän.. Naapurissa on kaksi koiraa. Pomeranian ja Yorkie. Voitte kuvitella, kun ne lähtee ulos niin sitä räkytyksen määrää. Voi elämä!!! Ja kun se on jatkuvaa. Onneksi ne ei sentään kotona ollessa mitään tee.. Toinen eläimiin liittyvä asia on kulkukissat. Niitä on tässä vieressä ehkä viitisen kappaletta, jollei enemmänkin.. Ja se naukuminen ja tappeleminen ja kiimassa vinkuminen ja aaaaaaaaaargh. Kissat on niin ihania. Not.
Mutta siis tällaisia nyt. Toivottavasti ei mee taas kymmentä päivää päivitykseen. Kick my ass if it takes too long.
See you later!
-m
Mitään suurta ja ihmeellistä ei ole kerennyt tapahtumaan, yllätys yllätys.
Viime viikko oli suhteellisen kiireinen. Torstai meni Rokkoo Islandilla lasten englannin piirejä pitäen. Kolmen ryhmä on tarhaikäisten englantia ja siellä yksi poika on ihan uskomattoman hyvä! Ikää neljä vuotta ja osaa numerot, värejä, eläimiä, monikkoja.. Uskomatonta. Plus, kun siltä kysyy, että How are you, niin se osaa täydellisesti vastata I'm fine, thank you. Ja toi thank:n th äännekin menee aivan täysin. Ihana pieni mies :D Muuten tuo tunti on vähän turhauttava, koska en osaa lasten kanssa leikkiä laululeikkejä yms, mitä siellä tehdään ja tuntuu niin tyhmältä hyppiä ympäri huonetta, kun lauletaan laulua jäniksistä tai sammakoista. Not my cup of tea. Ja kun siinä on Bakke (Backe?) ja Harrikin mukana, niin eipä siinä minulla mitään tekemistä oikein ole.. Se toinen torstain tunti on ala-aste ikäisille, jossa on tällä hetkellä kaksi tyttöä. Johan on hassua aloittaa englannin tunteja opettamalla lapsia lukemaan länsimaalaisia kirjaimia. Kun ei ne osaa! Ehkä se tästä tosin..
Perjantai meni myös Rokkoolla nuorten illassa, jossa oli about 8 nuorta. Ihan mukava, rento porukka. Lauantaina käytiin Hamada-sanin ja Jorman kanssa viulukonsertissa Sannomiyassa. Ja sunnuntai oli taas Rokkoolla.
Maanantai oli sitten paljon kaivattu vapaapäivä, otin rennosti ja nautin elämästä.
Tiistaina on yleensä vapaapäivä, mutta tämän vuoden loppuun asti Jorma sitten pisti minulle englannin piirin siihen. En voi sanoa, että hihkuin innosta, mutta.. Minkäs sille voi. Tiistaina sitten kävelin alas HAT-Kobeen ja odottelin tätä nuorta rouvaa. Ei ilmestynyt. Ei näkynyt. Odotin tunnin ja sanoin että kiitti hei. Voin sanoa, että oli hieman turhauttavaa. Menin sieltä sitten Sannomiyaan vähän päästelemään höyryjä. Kävelin Sannomiyan kävelykadulla ja käväsin Junkudo-kirjakaupassa. Sieltä kävelin Motomachin kävelykadulle ja Koben Daimarussakin tuli käytyä. Otti kävely vähän polveen, mutta hengissä selvittiin. Kävin myös sitten Daieissa ja siinä toisessa aseman vieressä olevassa ostoskeskuksessa. Käväsin myös syömässä ja tutussa leipomossa ennen kuin suuntasin takasin kämpille. Tiistaina aamu oli huono, mutta iltaa kohden huomattavasti jo asiat parani.
Keskiviikkona oli HATissa englannin piiri, jossa oli taas ruhtinaalliset yksi ihmistä..! Mutta jotenkin nautin tosta englannin opettamisesta aikuisille. Se on erittäin hauskaa ja ideoita tulee päähän aina välillä vähän turhankin paljon. Siinä samalla oli sitten keittiön puolella Lean pitämä ruokapiiri ja englannin jälkeen saatiinkin syödä pullaa ja pipareita.
Illasta mentiin sitten Marin kanssa HAT-Koben onseniin (kylpylä). Oli suht kallis, 800y, mutta oli se sen arvoinenkin. Huh huh. Oli siellä suomalainen saunakin ;) Ja siis kyllä, siellä luki フィンランドサウナ(Finland sauna). Löylyä ei saa heittää kuin kerran viikossa, vaikka saunan seinällä selostettiinkin, kuinka saunotaan. Go figure. Oli varmasti Marillekin kiva päästä kotiäidin hommista muutamaksi tunniksi eroon ja päästä vähän rauhottumaan ilman kahta pientä lasta. :)
Torstaina oli siivouspäivä ja illalla Hamada-sanin englannin piiri. Mukana oli myös Kyotosta asti tullut huomattavasti vanhempi herra, ja yllättävän hyvin siihen porukkaan hänkin sopi. :)
Perjantai-aamu menikin HATissa suomen kielen piirissä, jonka jälkeen kauppaan ja kämpille. Sitten taas illalla takaisin suomen piiriin. Voin sanoa, että suomen piirit on aika hervottoman tylsiä..
Tänään olen taas ottanut rennosti, katsellut Band of Brothersia DVDltä ja nauttinut muutenkin. Hyvää ruokaa ja kaikkea ;)
Tällaista.
Nyt on ollut hieman huonompia ilmoja, tuullut aivan uskomattoman paljon ja meikäläinenhän on aivan fiiliksissä! Sadettakin on aina välillä ripotellut, viime yönä tuntui, että ikkuna tulee sisään muutamaan otteeseen tuulesta ja sateesta. Plus, että ujelsi mukavasti, että siihen heräsikin välillä. Nyt on vähän kylmempää luvattu, 18 on ollut yleisesti, mutta ensi viikoksi on jo alle kymmentä..!! Oh no!
Kämppikset on ollu ihan mukavia, muutamaa asiaa en vain heissä ymmärrä. Yksi on se, että Hamada-san alkaa imuroimaan huonettaan kahdeksalta aamulla. Ja minähän en silloin ole hereillä, mutta totta kai siihen herää. Onneksi on hyvät unenlahjat ja nukahtaa nopeasti siinä sitten.
Toinen ihmeellinen juttu on se, että vaikka täällä on siivousvuorot ja pistetty listaan, että ketkä ja milloin, niin silti siivotaan. Esim tällä viikolla oli minun vuoroni ottaa yläkerta, ja imuroin käytävän muutamaan otteeseen. Tänään iltapäivällä sitten Hamada-san imuroi sen anyway. Pesin eilen ofuron sen jälkeen kun kävin siellä, ja Hamada-san pesi sen tänään anyway. Ihan oikeesti, mitä ihmettä?? Ottaa pikkusen päähän. Eihän tässä ole mitään järkeä alkaa siivoamaan, kun Hamada-san kuitenkin sen tekee perässä. ARGH!
Ja sitten yksi asia(tai kaksikin), jotka tässä alueessa ottaa päähän.. Naapurissa on kaksi koiraa. Pomeranian ja Yorkie. Voitte kuvitella, kun ne lähtee ulos niin sitä räkytyksen määrää. Voi elämä!!! Ja kun se on jatkuvaa. Onneksi ne ei sentään kotona ollessa mitään tee.. Toinen eläimiin liittyvä asia on kulkukissat. Niitä on tässä vieressä ehkä viitisen kappaletta, jollei enemmänkin.. Ja se naukuminen ja tappeleminen ja kiimassa vinkuminen ja aaaaaaaaaargh. Kissat on niin ihania. Not.
Mutta siis tällaisia nyt. Toivottavasti ei mee taas kymmentä päivää päivitykseen. Kick my ass if it takes too long.
See you later!
-m
tiistai 3. marraskuuta 2009
ラーーーーーメン！！
Edelleen flunssassa. Nyt on tullut yskä vähän mukaan. Blah.
Yöllä oli kylmä, aamulla oli huoneessa asteita vähän yli 16. Että kyllä se syksy tännekin on tiensä löytänyt, valitettavasti. Ulkona parhaimmillaan tänään on ollut asteita 12-13 ja voin sanoa, että vilpoista on.
Sain Lealta tänään obentoun ja oli hyvää! Sukiyakia ja riisiä oli pistänyt :) Oli myös viikonloppuna kutonut ihanan pipon, jonka sain tänään. Toi myös villapaitoja ja -sukkia kylmyyttä varten. Lea on kyllä sellanen vara-äiti täällä. :)
Lepäilin aika lailla koko päivän ja nukuin pitkään, kun tuli eilen illalla valvottua turhankin kauan. Chihiron kanssa juteltiin yli puolenyön, mutta oli kivaa. :)
Illasta mentiin tänään sitten Chihiron kanssa käymään syömässä raamenta ja ah ihanuutta! Ei ne instant raamenit ole mitään verrattuna näihin kunnon versioihin. Yummy yummy! Tuli maistettua kimuchiakin, ja.. Ei se pahaa ollut, mutta ei se kyllä kovin hyvääkään ollut.. Ehkä sitä vähitellen siihen sitten tottuu..?
Muuta ei tänään oikein tapahtunut, ja huomenna otan vapaapäivän, kun tosiaan en viitsi lasten kanssa mennä tekemään hommia nuhaisena ja pärskivänä. Ehkä torstaina sitä ollaan jo paremmassa kunnossa..?
Pitäisi muuten keksiä jonkinnäköinen opiskeluaikataulu, että saisi noita japanin juttuja opiskeltua. Mitään vinkkejä, miten sen kanssa kannattaa tehdä?
Yöllä oli kylmä, aamulla oli huoneessa asteita vähän yli 16. Että kyllä se syksy tännekin on tiensä löytänyt, valitettavasti. Ulkona parhaimmillaan tänään on ollut asteita 12-13 ja voin sanoa, että vilpoista on.
Sain Lealta tänään obentoun ja oli hyvää! Sukiyakia ja riisiä oli pistänyt :) Oli myös viikonloppuna kutonut ihanan pipon, jonka sain tänään. Toi myös villapaitoja ja -sukkia kylmyyttä varten. Lea on kyllä sellanen vara-äiti täällä. :)
Lepäilin aika lailla koko päivän ja nukuin pitkään, kun tuli eilen illalla valvottua turhankin kauan. Chihiron kanssa juteltiin yli puolenyön, mutta oli kivaa. :)
Illasta mentiin tänään sitten Chihiron kanssa käymään syömässä raamenta ja ah ihanuutta! Ei ne instant raamenit ole mitään verrattuna näihin kunnon versioihin. Yummy yummy! Tuli maistettua kimuchiakin, ja.. Ei se pahaa ollut, mutta ei se kyllä kovin hyvääkään ollut.. Ehkä sitä vähitellen siihen sitten tottuu..?
Muuta ei tänään oikein tapahtunut, ja huomenna otan vapaapäivän, kun tosiaan en viitsi lasten kanssa mennä tekemään hommia nuhaisena ja pärskivänä. Ehkä torstaina sitä ollaan jo paremmassa kunnossa..?
Pitäisi muuten keksiä jonkinnäköinen opiskeluaikataulu, että saisi noita japanin juttuja opiskeltua. Mitään vinkkejä, miten sen kanssa kannattaa tehdä?
maanantai 2. marraskuuta 2009
Coooooold.
Täällä on kylmä. Ja kaikista säälittävintä tässä asiassa on se, että tällä hetkellä, sisällä istuessani, on kylmä, vaikka päällä on pitkähihanen ja sisällä on asteita 22,3. Että osaa sitä taas valittaa Suomen jälkeen.. :D Mutta niin sitä tottuu erilaisiin ilmastoihin.
Ulkonakin on siis kylmä. Tuuli on jatkunut tälle päivälle ja se onkin suhteellisen raju. Hassua, kun taifuunia ei ole lähimaillakaan. Noh, meikäläinen ei kyllä asiasta valita ollenkaan. Tykkään. Talokin tärisee välillä tuulen voimasta. Yippeeee! Tosin ulkona ollessa tarvii takkia, ja mun takki ei ole ohut, mutta silti juuri sopiva. Go figure.
Menin tänään siis käymään Huovisten kanssa Sannomiyassa. Bussi täältä on 200y ja kestää about 10-15min. Eli ei paha. Ja viikolla päiväsaikaan busseja menee 5min välein, että ei todellakaan paha ollenkaan.
Sannomiyassa kierreltiin sitten ja käytiin kahvilla ennen kuin Harri&Elina lähtivät lapsia hakemaan koulusta ja minä sitten jäin kävelemään siellä. Käväsin Daieissa ja löysin jo muutaman kaupan, josta teki ihan pahaa lähteä pois. Löytyi kaikkea kivaa! :) Onnistuin olemaan kyllä ostamatta mitään, ja olen aika ylpeä siitä asiasta. Lompakkoa etsin, mutta kaikki oli aika bling bling mitä löytyi ja en ehkä kuitenkaan sellaista halua, vaikka vähän enemmän väriä nykyiseen mustaan halusinkin.. Päädyin ostamaan digitaalisen pöytäkellon (sana..??) ja se onkin mukava, kun se näyttää päivän ja lämpötilankin!
Kävin Sannomiyassa myös Daiein alakerrassa olevassa Crepe paikassa ja nami nami! Sara varmaan saattaa kyseisen paikan muistaa, käytiin siellä muutamaan kertaan..? Siinä Starbucksin alapuolella, bussiasemaa vastapäätä. Ja totta kai piti tutussa leipomossakin käydä. Ja kaikki oli aivan ennallaan! Patongit löytyi aivan samasta paikasta ja ai vitsit oli muuten hyvää!!
Sannomiyassa oli kiva kierrellä ja kyllä sitä tajusi taas, että on sitä tyttö niin kaupunkilainen, että hoh hoh. Olin niiiiiin onnellinen siellä kierrellessä! Tosin vähän yksinäistä oli yksin mennä, varsinkin kun Crepe paikassa istuin yksin ja muut olivat kavereiden kanssa.. Mutta ehkä sitä itsekin kavereita saa, joiden kanssa voi mennä ympäriinsä :)
Kävin Sannomiyassa myös aivan pika-pikaa OPAssa, ja ihan oikeasti aloin hetkeksi nauramaan siellä. Olin niin out of my element siellä, että ei tosikaan! Kaikilla oli hienosti hiukset ja meikki aivan viimeisen päälle ja vaatteet merkkituotteita ja kaupoissa olevat tuotteet olivat niin hienosto meininkiä.. Ja meikäläinen käppäilee siellä Niken kengissä, tuulitakki päällä, hiukset sekaisin tuulesta ja reppu selässä. Että kyllä nauratti. Ja aika nopeasti sieltä sitten häivyinkin.
Kotiin tulin joskus puoli neljän jälkeen, ja en kauaa kerennyt hengähtää, kun sitten Nummeloiden kanssa lähdettiin HAT-Koben Blomer ostoskeskukseen. Siellä sitten menikin loppuilta. Kivoja kauppoja löytyi sieltä myös ja pitää joku kerta mennä uudestaan.. Alakerrassa oleva urheilukauppa on ISO. Aivan älytön. Löytää ainakin tavaraa, jos ei muuta.. Tai sitten ei, kun on liian suuri kauppa.. :D
Ruokakaupassakin tuli käytyä siellä, kun kaupassa on -10% maanantaisin, niin pakkohan sitä oli käyttää hyväkseen. Hirveästi en ostanut, kun ei kauheasti tarvinnut, mutta tuli sitä taas teetä ja leipää ostettua.
Paljon on tapahtunut tänään ja aivan ihanaa on ollut. Onseniin ja syömään on Nummeloiden kanssa tarkoitus tässä joku kerta mennä ja can't wait!! Ehkä sitä tämän jälkeen saa itsensä helpommin raahattua pois täältä kämpästä, kun tajusi, että kyllä se kaupunkielämä on meikäläisen juttu.. :)
-M
Ulkonakin on siis kylmä. Tuuli on jatkunut tälle päivälle ja se onkin suhteellisen raju. Hassua, kun taifuunia ei ole lähimaillakaan. Noh, meikäläinen ei kyllä asiasta valita ollenkaan. Tykkään. Talokin tärisee välillä tuulen voimasta. Yippeeee! Tosin ulkona ollessa tarvii takkia, ja mun takki ei ole ohut, mutta silti juuri sopiva. Go figure.
Menin tänään siis käymään Huovisten kanssa Sannomiyassa. Bussi täältä on 200y ja kestää about 10-15min. Eli ei paha. Ja viikolla päiväsaikaan busseja menee 5min välein, että ei todellakaan paha ollenkaan.
Sannomiyassa kierreltiin sitten ja käytiin kahvilla ennen kuin Harri&Elina lähtivät lapsia hakemaan koulusta ja minä sitten jäin kävelemään siellä. Käväsin Daieissa ja löysin jo muutaman kaupan, josta teki ihan pahaa lähteä pois. Löytyi kaikkea kivaa! :) Onnistuin olemaan kyllä ostamatta mitään, ja olen aika ylpeä siitä asiasta. Lompakkoa etsin, mutta kaikki oli aika bling bling mitä löytyi ja en ehkä kuitenkaan sellaista halua, vaikka vähän enemmän väriä nykyiseen mustaan halusinkin.. Päädyin ostamaan digitaalisen pöytäkellon (sana..??) ja se onkin mukava, kun se näyttää päivän ja lämpötilankin!
Kävin Sannomiyassa myös Daiein alakerrassa olevassa Crepe paikassa ja nami nami! Sara varmaan saattaa kyseisen paikan muistaa, käytiin siellä muutamaan kertaan..? Siinä Starbucksin alapuolella, bussiasemaa vastapäätä. Ja totta kai piti tutussa leipomossakin käydä. Ja kaikki oli aivan ennallaan! Patongit löytyi aivan samasta paikasta ja ai vitsit oli muuten hyvää!!
Sannomiyassa oli kiva kierrellä ja kyllä sitä tajusi taas, että on sitä tyttö niin kaupunkilainen, että hoh hoh. Olin niiiiiin onnellinen siellä kierrellessä! Tosin vähän yksinäistä oli yksin mennä, varsinkin kun Crepe paikassa istuin yksin ja muut olivat kavereiden kanssa.. Mutta ehkä sitä itsekin kavereita saa, joiden kanssa voi mennä ympäriinsä :)
Kävin Sannomiyassa myös aivan pika-pikaa OPAssa, ja ihan oikeasti aloin hetkeksi nauramaan siellä. Olin niin out of my element siellä, että ei tosikaan! Kaikilla oli hienosti hiukset ja meikki aivan viimeisen päälle ja vaatteet merkkituotteita ja kaupoissa olevat tuotteet olivat niin hienosto meininkiä.. Ja meikäläinen käppäilee siellä Niken kengissä, tuulitakki päällä, hiukset sekaisin tuulesta ja reppu selässä. Että kyllä nauratti. Ja aika nopeasti sieltä sitten häivyinkin.
Kotiin tulin joskus puoli neljän jälkeen, ja en kauaa kerennyt hengähtää, kun sitten Nummeloiden kanssa lähdettiin HAT-Koben Blomer ostoskeskukseen. Siellä sitten menikin loppuilta. Kivoja kauppoja löytyi sieltä myös ja pitää joku kerta mennä uudestaan.. Alakerrassa oleva urheilukauppa on ISO. Aivan älytön. Löytää ainakin tavaraa, jos ei muuta.. Tai sitten ei, kun on liian suuri kauppa.. :D
Ruokakaupassakin tuli käytyä siellä, kun kaupassa on -10% maanantaisin, niin pakkohan sitä oli käyttää hyväkseen. Hirveästi en ostanut, kun ei kauheasti tarvinnut, mutta tuli sitä taas teetä ja leipää ostettua.
Paljon on tapahtunut tänään ja aivan ihanaa on ollut. Onseniin ja syömään on Nummeloiden kanssa tarkoitus tässä joku kerta mennä ja can't wait!! Ehkä sitä tämän jälkeen saa itsensä helpommin raahattua pois täältä kämpästä, kun tajusi, että kyllä se kaupunkielämä on meikäläisen juttu.. :)
-M
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Totoro!
Ulkona on Totoro sää.
Tai no. Yksi sen elokuvan kohtauksista ainakin. Se missä tuulee ihan hirveesti ulkona ja talo tärisee ja katto tuntuu lähtevän pään päältä.
Ulkona siis tuulee, ja paljon. Me likes very much. Heiluttelee naapurin muoveja kyllä niin hirveellä metelillä, että hellurei.
Aamulla kirkkoon lähtiessä aurinko paistoi ja oli oikein mukavan lämmin. Sitten, kun tuli kotiin lähtö aika, ulkona satoi suhteellisen paljon. Äkkiä Lawsonilta sateenvarjoa ostamaan ja sitten kotiin. Sen jälkeen onkin aika lailla koko ajan satanut. Välillä satoi ihan urakallakin jo, nyt alkaa vähitellen helpottamaan. Ihanaa, siis aivan niin ihanaa. Olen pienoisessa flunssassa, joten kirkon jälkeen vain makoilin sängyn pohjalla ja kuuntelin hetkisen ulkona olevaa sadetta ja tuulta.
Se on niin uskomatonta ja mahtavaa, kuinka sade peittää alleen kaikki äänet. Vieressä menee suhteellisen iso tie, ja jollei rekka mennyt ohi, niin ei autojen ääniä kuulunut ollenkaan. Oli rauhallinen olo, pakko myöntää. Oli ihana tuijottaa ulos ja katsoa kuinka sade piiskasi ikkunaa ja peitti alleen kaiken kuivuuden. Ja nyt Marika lopettaa runoilun. Teki pahaa kirjoittaa jo tuo osa. :D
Vuoret oli upean näköisiä, kun junasta näki, kuinka sadepilvet olivat todella alhaalla, ja peittivät vuoresta kaiken metsän. Kamera kun olisi ollut mukana, niin olisi saanut upeita kuvia.
Tuohon Totoro kommenttiin vielä sen verran haluaisin lisätä, että kun kirkolta lähdettiin ja puiden alla käveltiin, puista tippuvat suuret pisarat osuivat varjoon isolla räminällä. Siitä jos mistä tulee Totoro mieleen. Tänään on ollut tällainen ihana Totoro päivä<3
Huomenna Huovisten kanssa Sannomiyaan. Ehkä flunssasta parantuneena..?
Tai no. Yksi sen elokuvan kohtauksista ainakin. Se missä tuulee ihan hirveesti ulkona ja talo tärisee ja katto tuntuu lähtevän pään päältä.
Ulkona siis tuulee, ja paljon. Me likes very much. Heiluttelee naapurin muoveja kyllä niin hirveellä metelillä, että hellurei.
Aamulla kirkkoon lähtiessä aurinko paistoi ja oli oikein mukavan lämmin. Sitten, kun tuli kotiin lähtö aika, ulkona satoi suhteellisen paljon. Äkkiä Lawsonilta sateenvarjoa ostamaan ja sitten kotiin. Sen jälkeen onkin aika lailla koko ajan satanut. Välillä satoi ihan urakallakin jo, nyt alkaa vähitellen helpottamaan. Ihanaa, siis aivan niin ihanaa. Olen pienoisessa flunssassa, joten kirkon jälkeen vain makoilin sängyn pohjalla ja kuuntelin hetkisen ulkona olevaa sadetta ja tuulta.
Se on niin uskomatonta ja mahtavaa, kuinka sade peittää alleen kaikki äänet. Vieressä menee suhteellisen iso tie, ja jollei rekka mennyt ohi, niin ei autojen ääniä kuulunut ollenkaan. Oli rauhallinen olo, pakko myöntää. Oli ihana tuijottaa ulos ja katsoa kuinka sade piiskasi ikkunaa ja peitti alleen kaiken kuivuuden. Ja nyt Marika lopettaa runoilun. Teki pahaa kirjoittaa jo tuo osa. :D
Vuoret oli upean näköisiä, kun junasta näki, kuinka sadepilvet olivat todella alhaalla, ja peittivät vuoresta kaiken metsän. Kamera kun olisi ollut mukana, niin olisi saanut upeita kuvia.
Tuohon Totoro kommenttiin vielä sen verran haluaisin lisätä, että kun kirkolta lähdettiin ja puiden alla käveltiin, puista tippuvat suuret pisarat osuivat varjoon isolla räminällä. Siitä jos mistä tulee Totoro mieleen. Tänään on ollut tällainen ihana Totoro päivä<3
Huomenna Huovisten kanssa Sannomiyaan. Ehkä flunssasta parantuneena..?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)